...&...

Olen hukkumassa elämän virtaan.
Vesi oli mustaa ja on nyt taas.
Kirkkautta ei näy. Rohkeutta ei ole. Olisin valmis pakenemaan. Pois näin helvetin vaikeesta elämästä.
Ajatus niin houkuttava, mutta en pysty. En pysty mihinkään. Olen matalalla, aiva pohjalla.

Luulin pystyväni tähän suhteeseen, mutta vastaus on raadollisempi kuin toivoin.
En kykene. Eroaminen tuntuu oikeelta mutta niin perkeleen vaikeelta.

Toinen luulee että hän pystyy yhdessä kanssani parantamaan mut. Enpä usko. Vain minä pystyn siihen jos pystyn. Aikaa se vaatii vaikka välillä sitä ei jaksa odottaa.

Miksi elämä on vaikeeta? Miksi se satuttaa näin? Eikö olisi mitään helpottamaan tätä näin. Olen niin hukassa..

Tunteita en halua tuntea. Varsinkaan näitä. Perheelleni en kerro mitään. Heillä liikaa huolia. Mutta eikö se niin ole ettei kaikki perheet ole täydellisiä, idyllisiä?

Joskus pohdin miksi jatkaa. Uutiset kauheita, maailman meno hirveätä. Suhteet vaikeita. Pitääkö sitä oikeesti erota kasvotusten? Vai saako erota viestin avulla. Minusta ei ole kasvotusten sitä tapaamaan.
Olen pelkuri. Nolla. Tiedän sen. Muutto uuteen paikkaan parempi.
Häntä en pysty tapaamaan.

Parempi olla sinkkuna. Silloin ei satu. Pystyy itse määräämään elämästään. Tunteeni on turtana. Sydän jäässä. Mieli maassa. Mikään ei onnistu. Haluan pois. Enkö saisi jo mennä. Mennä ennen Nannaa ja muita. Olla heitä vastaan ottamassa? Enkö? En?
Ei sitten. En jaksa väitellä vastaan. Olen puhki. Rikki. Poikki. Väsynyt..

Tatuointi pelastus. Nais kuolema. Rahaa ei siihen ole.. ehkä tämä tästä? Voitanko tuntemukseni. Toisaalta toivon et en, toisaalta kyllä.

Päivityksiä sekä kuvia.

Mitäs täs nyt kertois. Mul on niin paljon asiaa :)
Olen siis nykyään seurustelu suhteessa. Poikaystäväni kanssa :) huvittaa kyllä että olen jokin aika sit vannoutunut ystävälleni olevani iki sinkku. Mut mitäs kävikään ;D

Tää päivä on ollut aikas surkea. Kävin tosiaan aamusta sellossa, kun yhtäkkiä alkoi heikottaa. Lähdinpä sit kotia kohti aika sujakasti. Nukuinkin sellaiset 2 tunnin pätkä unet. Edelleen kyl väsyttää mut ei voi mittää. En ihan hevillä pysty nukahtaa uudelleen. Viimeinen muisti kuvani unesta oli sen verran järkyttävä. Kuvan jo piirsinkin. Kuvassa/ unessa olen minä mustassa mekossa ja kannattelen sylissä kuollutta tyttö vauvaani.
Minulla ei siis oikeasti ole vielä lapsia.

Mut sitten taas iloisempiin aiheisiin. Ajattelin liittää myös tänne kuvan rakkaasta kissastani Luciasta. On jo jonkin aikaa sitten täyttänyt 7 vuotta <3 

Uusi alku elämälleni?

Juupa juu.. Taas on mennyt aikaa viime päivityksestäni..
Oon ollut niin ihanas olotilas pari viikkoo :) kaikki vaan rupes sujumaan elämässäni :D hyvä uutinen on et pääsen muuttamaan omaan, siis ikiomaan asuntoon (kaksioon).
Sit tapailin yhtä tyyppiä pari viikkoo. Eli käytiin leffas sit syömäs pariin otteeseen. Se oli ihanaa :) nähtävästi liiankin ihanaa... Tyyppi paljasti sit sellaisen puolen josta en yhtään tykännyt.

Hei ihan tosi. Eihän nyt dreffeillä sais pelätä ja olla kauhuissaan.. Ja viel synttäri päivänäni?? Ehdottomasti ei!! Treffien kuuluis olla mukavat? Kyllä!!

Nyt sit päätin olla seurustelemat kenenkään kans ainaki pariin vuoteen. Tai sit ryhdyn vanhaksi piiaksi eli kauniimmin sanottuna iki sinkuksi. Sais päättää et mitä tekee milloinkin :)

Mut tämä aihe jääköön tähän.

Parempiin uutisiin :)
Eli sain vuokra kämpän joka sallii kotilemmikit <3 ajattelin hankkii kissan ettei olo kävisi yksinäiseksi <3 nyt oon vaan pakkaillut. Sähkösoppari kans tehty tänään :) ja virallinen muutto päivä olisi sit 3.6 <3 <3 good bye my family home and good luck!! Sillä meitsi tyttö muuttaa erilleen ja omaan kämppään <3

Perhe elämä on täyttä helvettiä. Kukaa ei välitä toisistaan. Itselläni masennus ja itsetuhoiset ajatukset mielessä. Äiti ei ota kantaa nuorimman siskoni ongelmiin. Toine sisko on välinpitämättömän kylmä. Isä töissä. Mä en oikeesti jaksa tätä perhettä. Tekis nii mieli tehdä jotaki itselleni mut en viitsi.
Olen luvannut pysyä yhden erittäin rakkaan ystävän vierellä koko hänen elämänsä ajan. En sitä lupausta petä.
Ehkä tää on tätä masentuneen ihmisen puhetta, mutta tunnen olevani niin eksyksissä. Mä en näe enää pitkälle tulevaisuuteenkaan, vain seuraavaan päivään saakka.
Lääkärikin määräsi et mun pitäis nostaa lääkkeiden otto määrää. En tosin lääkkeitä haluis mielellään ottaa..

Pliis, miks eläminen ei olisi yhtään helpompaa?!

Ahdistukseen ketipinoria otettu. Jos se vaik estäisi toisen hieman typerämmän tavan ahdistuksen purkuun.
Vielä olis asioita tehtävä. Voimista kyl en tiiä missä ne on...

Eli ketipinorin tahdissa tänää mennään.

Helppoo juu käydä nukkumaan kun tuntuu et tääl kummittelee.. Lattiat narisee ja oven kahvat natisee. Ihan kuin joku yrittäis sisään tulla kellarista.
Uskaltaako sitä nukkuu ilman ketipinoria ens yön yli.
Päivä muuten mennyt flunssassa. Nyt vaan asunto haku paperit espoonkruunuun ja toivomaan et sais heiltä kämpän :)

Biisien kuvastavia sanoja

I try to kill the pain,
but only brouht more
so much more...
-Evanescense - My tourniquet-

Siipiinsä keiju pölyä hän hieroi aamuisin,
että vasta tuulessakin lentää jaksaisi.
Kovat oli ajat ollut hällä takana,
mut kuka uskois et on olemassa surullisia keijuja.

Ois paratiisi meillä täällä näin,
jos elettäisiin aina lähekkäin.
Ja vaikka faunin, peikon, keijunkin
suru joskus kiinni saa ja vie mukanaan.

Pää painuksissa mainitsi hän kerran murheistaan.
Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan.
Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois?
Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.
- Chisu- yksinäisen keijun tarina-

I know the feeling
of finding yourself stuck out on the ledge
and there ain't no healing
from cutting yourself with the jagged edge
- Nickelback- Lullaby-

Just walk away
make it easy on yourself
Just walk away
Please release me from this hell
Just walk away
There's just nothing left to feel
Just walk away
Pretend that none of this is real
-Five finger death bunch- walk away-